Energistä uutta vuotta teille kaikille!
Tajusin, että onpa tovi taas vierähtänyt tämän blogin päivityksestä.

Koin viime vuonna paljon asioita, joista osa on hyviä ja osa huonoja.
Toki hyvät muistot muistaa yleensä vuosia eteenpäin mutta myös nämä huonommatkin.
Elämää kun ei voi käsikirjoittaa mieleisekseen vaan on oltava kiitollinen jokaisesta hetkestä
mitä saan oppia niin hyvässä kuin pahassa.

Yleensä ajattelen, että ymmärrys tulee siitä, että osaa asettua toisen saappaisiin.
Kyllä tämä mielestäni pätee vieläkin.
Voin asettua toisen saappaisiin, mutta en voi kuitenkaan niillä kulkea.
Meillehän on jokaiselle luotu omat uniikit saappaat. Ne on jokaisella omat ja ainutlaatuiset.
Kukaanhan ei kulje täällä samanlaista reittiä, ei kukaan.
Jos joku siis sanoo, että et ymmärrä minua.
Se ei tarkoita ettetkö haluaisi ymmärtää.
Ei kukaan voi täysin ymmärtää ja samaistua kun ei ole samoilla saappailla kävelty, eikä niin
pidä edes vaatia.
Toisen välittävä läsnäolo saattaa pelkästään riittää.
Kun toinen on lähellä, kuuntelee eikä syyllistä.

Jos kuulut siihen ihmistyyppiin, joka ei pidä vastoinkäymisiä rangaistuksena vaan oppina
tulet elämään paljon täydemmän elämän.
Ihminen joka uhriutuu ja etsii syyllistä omiin vastoinkäymisiin muualta kuin itsestään ei ole
ratkaisu ongelmiin.
Tämä tapa voi tuoda lisää ongelmia.

Ongelmat olisi hyvä kohdata ja ottaa ratkaisukeskeinen rakentava asenne niiden
korjaamiseksi.
Yleensä saatetaan ymmärtää sama asia eri tavalla.
Tai tehdä sama asia eri tavalla, joka voi aiheuttaa minusta turhaakin kitkaa oli kyseessä
työkaveri, puoliso tai anoppi.

Näissä yllä mainituissa tilanteissa kärsivällisyys palkitaan ja kun lopputulema miellyttää
molempia osapuolia ollaan päästy taas askel eteenpäin.
Tällä tavalla ymmärrys lisääntyy ja tuntee toisen ihmisen rajan mitä ei saa ylittää, jotta voi
olla oma itsensä turvallisessa ympäristössä ilman uhkan tunnetta.
Meillä kaikilla on oikeus olla, asua ja elää sellaisessa ympäristössä, jossa voimme toteuttaa
itseä ilman pelkoa.

Toki voi tulla sellaisiakin tilanteita elämässä eteen joille ei voi mitään.
Ne vain tapahtuu ja niihin pitäisi sopeutua.
Joihinkin asioihin varmasti pystyy sopeutumaan, mutta se voi osaltaan olla haastavaa.
Kun aikaa kuluu niistä pääsee vähitellen eteenpäin ja löytää uuden polun kulkea.

Olen itse menettänyt kahden vuoden sisään 4 lasta, jotka eivät kerenneet syntyä. Toisin
sanoen olen saanut 4 keskenmenoa ja nämä ovat myös niitä asioita joita ei voi mitenkään
estää tai suunnitella.
Ne vain tapahtuu odottamatta ja sitten niihin pitäisi sopeutua aina uudestaan, uudestaan ja
uudestaan.
En etsi näihin syyllistä.
Mietin vain välillä näiden pienten enkelilapsien syntymäpäiviä ja millaisia persoonia siellä
olisi ollut.
Se on minun tapani surra ja päästä yli.
Mikäli näistä yli koskaan pääsee.

Sitten yritän olla miettimättä, kun taas jo mietin.
Tämä on arka aihe ja koskettaa syvästi jotka kokeneet saman.
Aina on toivoa ja uskon siihen että meille annetaan se mitä me jaksamme kantaa.

Tämä on asia joka tekee minusta ihmisen, joka arvostaa elämää sellaisenaan ilman
saippuakuplia ja hattaraa.

Elämällä on vielä paljon annettavaa niin minulle kuin sinullekin siellä.

Jos vastoinkäymisiä sataa tuulilasiin.
Käy ne läpi,puhu, puhu ja puhu.
Jos ei ystävälle niin sitten vaikka kultakalalle tai lemmikki marsulle.

Ymmärrä myös, että vastoinkäymisiä tulee jokaiselle enemmän tai vähemmän.
Ymmärrä myös se miten arvokas olet omana itsenäsi!

Tehdään yhdessä hyvää, kun kannamme vastuun omasta hyvinvoinnista ja välitämme sitä
esimerkillä eteenpäin.

Tästä on hyvä jatkaa tätä vuotta, levollisena, uteliaana ja avoinna kaikelle uudelle elämälle!
Aurinkoisin terveisin
Jonna Hytönen

Moikka!

Ihanaa uutta vuotta 2023!

Nyt kun vanha vuosi on takana niin katseet siirtyvät tulevaan.

Mitä uusi vuosi mahtaakaan tuoda?

Osalla saattaa olla jo suunnitelmia, mutta osalla ei.

Minulla on suunnitelmia ja aika näyttää miten ja millä aikataululla ne toteutuvat.

Meillä alkoi uusi vuosi Kuru resortissa. 

Joogasimme, söimme hyvin ja kävimme hoidoissa. Mieheltäni aivan ihana yllätys! 

Tämän parempaa uutta vuotta en olisi voinut toivoa.  Suosittelen paikkaa lämpimästi niille, jotka haluavat lomalta romanttista ja rentouttavaa laatuaikaa. Siellä pidetään vieraista huolta alusta loppuun.

Tuon pienen loman jälkeen oli ihanaa palata kotiin virkistäytyneenä ja levänneenä.

Olin sairastanut koronan juuri pari viikkoa ennen uutta vuotta, niin olo oli enemmän kuin uudestisyntynyt. 

Tajusin yhden seikan, jos jonkun asian on määrä tapahtua niin se yleensä ennemmin tai myöhemmin tapahtuu.

Kun käyn asiaa miettimään, niin minulla voi olla ajatus jostain unelmasta jota ei edes välttämättä uskalla sillä hetkellä unelmoida. 

Se saattaa olla niin iso unelma, että järkikin sanoo että se pitää pilkkoa ja pirstaloida pienempiin osiin.

Mitä sitten tapahtuu?

Tapahtuu kasvaminen ihmisenä henkisesti, koska valmistaudun mielessäni tähän isompaan unelmaan.

Henkinen kasvaminen saattaa lyödä minulta jarrut päälle hetkeksi, koska mukavuusalueen ulkopuolinen oleminen pelottaa.

Kun kasvan tämänkin vaiheen yli ja uskaltaudun epäonnistumisen varjossakin, olen taas askeleen päässä unelmaani.

Silloin, kun usko meinaa horjua tekemiseen ja järki lyö uskoa päähän, niin silloin tulee puoliso/ ystävä joka potkaisee uskoa järkevästi.

Uskon tilalle tulee toivo ja toive unelmasta saa siivet.

Olen taas askeleen lähempänä unelmaa.

Koskaan ei saa luovuttaa. Vaikka luovuttaisikin niin, koskaan ei ole myöhäistä yrittää uudestaan. Mikäli ei ole siltoja poltettu niin kaikki on mahdollista!

Oma arvostus itseään kohtaan terveellä tavalla näkyy kauas.

Elämänjano ja polte elämää kohtaan näkyy kauas.

Ne eivät pelkästään näy, vaan antavat sisimmän syvimmän tarkoituksen elää.

 Elää kohti päämäärää ja unelmaa, joka meillä jokaisella on mahdollista saada.

Saada, kun on oikea aika. Sinä päätät.

Kiitos että olet siellä!

Ihanaa tätä vuotta!

Toivottelee Jonna