Elämää ohjaa rutiinit ja minä rakastan rutiineja. Tykkään kyllä välillä poiketa rutiineista, koska silloin voin ajatella muuta kuin esimerkiksi työtä tai kotihommia.
Mutta miksi se on minulle välillä niin vaikeaa irrottautua arjesta kun avautuu mahdollisuus siihen? Olen tullut siihen tulokseen, että mitä hektisempää arki on, niin sitä pidempi aika menee rauhoittumiseen kun lähden esimerkiksi reissuun tai lomalle.
Aivot eivät pääse heti lomamoodiin kun miettii tekemättömiä hommia tai jäikö kodista nyt kaikki mööpelit kondikseen. Tähän olen keksinyt oman ratkaisuni, että teen hommat kotona ja töissä niin valmiiksi kun voin ja sen pitää riittää. Koska jaksan arkea paremmin, mitä nopeammin pääsen lomamoodiin.

Pyrin lomalla ollessa tekemään asioita fiiliksen mukaan, enkä niinkään suorita ja suunnittele päivää pidemmälle jos ei ole pakko. Kun loma lähestyy loppuaan, tiedän jo siitä tunteesta, että loma on onnistunut kun on ihanaa palata kotiin.

Olen aina ollut luonteeltani enemmän hiljaisempi ja ujo joissain asioissa. Harkitsen yleensä sanojani, mutta voin puhua myös spontaanisti aiheista, jotka minua kiinnostaa.

Huumori tuo tietynlaisen keveyden päivään ja olisihan arki paljon ankeampaa ilman työkavereita jotka tsemppaavat ja tukevat.
Nauraminen saa kehossa liikkeelle hyvänolon tunteen ja se lisää luottamusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kun huomasin, että miehelläni on samantyylinen huumorintaju kanssani niin ei ollut epäilystäkään että en viihtyisi tämän miehen seurassa.

Elämää ei kuljeta koko ajan hymyssä suin, eikä pidäkään kulkea.
Mutta olen huomannut sen, että pieni pilke silmäkulmassa ja avoin mieli elämää kohtaan saa elämän maistumaan paremmalta.
Jokainen tapaamani ihminen on opettanut minulle jotain elämästä. Kun pysähtyy kuuntelemaan vierustoveriaan, niin sieltä voi aueta sellaisia juttuja mitä ei itse ole hoksannutkaan. Ulkonäkö ei kerro meistä kuin pintaraapaisun mitä olemme sisältä.
Me olemme kaikki sisältä kauniita halusit sitä tai et. Mutta se miten toimimme ajatustemme pohjalta, voi tehdä meistä vähemmän kauniita ja kaikkia ihmisten tekosia en voi edes järjellä ymmärtää. Mutta jos toimit sydämestäsi käsin oikein, niin voiko se olla väärin?
Näitä välillä pohdin. Joskus teen virheitä ja joskus onnistun. Se on elämää.

Elämää on myös ymmärtää ja kuulla toista ihmistä, vaikka välillä ihan kasvotusten arjen kiireessä ja kesken kahvitauon. Se pikainen läheisen kuuleminen voi sillä hetkellä merkitä tälle ihmiselle enemmän kuin osaa kuvitellakaan.

Kuunnellaan, välitetään ja arvostetaan muita sellaisina kuin he ovat. Käytöksesi muihin ihmisiin toimii yleensä kuin peilikuva, eli niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan pitää niin paikkansa.

Olet niin köyhä, jos mielesi ei ole avoin.
Tähän lauseeseen on hyvä lopettaa.

Terveisin Jonna

Mietin tässä aihetta seuraavaan blogiini ja päätin kirjoittaa omista syömisistäni ja miksi syön niin kuin syön.
Tilasin netistä ensimmäisen ruokavalion vuonna 2010, jota aloitin silloin säännöllisesti noudattamaan. Olin syönyt tätä ennen jo säännöllisesti, mutta en kuitenkaan kahta lämmintä ateriaa päivässä. Käyn salilla ja halusin ruokavalion, joka tukisi tavoitteita.
Huomasin aika äkkiä, että jaksan paremmin, kun söin kunnolla puhdasta ruokaa. Tähän tunteeseen jäin niin sanotusti koukkuun. Lopulta hoksasin, että kun syön puhdasta ruokaa riittävästi niin treenipainot nousevat, palautuminen nopeutuu, nukun sikeämmin, kehoni tiivistyy, mieli on virkeämpi ja sairastelen vähemmän. Siis miksi en palannut entiseen ruokavalioon niin syy on tuossa. Kaiken tämän lisäksi, kun liikun ja syön säännöllisesti voin syödä herkkuja ainakin kerran viikossa tai silloin kun tekee niitä mieli. Silti kehityn. Kunpa muutkin ihmiset, jotka kamppailevat ylipainon kanssa tajuaisivat tämän. Tässä on kyse loppupelissä aika pienistä valinnoista.

Aloitan aamupalan syömällä kaurapuuroa ja pyrin puuron kanssa syömään marjoja tai yksi lempparini on banaani. Syön viisi kertaa päivässä ja koostan joka aterialle proteiinit, hiilihydraatit ja rasvat oikeassa suhteessa tukemaan tavoitteita.
Syön siis aamupalan, lounaan, välipalan, päivällisen ja iltapalan. Lähes aina samalla kaavalla. Jos kyllästyn johonkin ruokaan, niin vaihtelen lihoja ja kasviksia ja teen niistä erilaisia komboja.
Tällä hetkellä kun olen kisavalmennuksessa Matti Halosella, niin Matti tekee minulle henkilökohtaisen treeniohjelman ja ruokavalion. Kun saa ohjeet alan gurulta, niin ei epäile niiden toimivuutta. Olen oppinut Matilta paljon ravitsemuksesta ja oppimatka vielä jatkuu.

Olemme ihmisinä yksilöitä, mutta tarvitsemme kuitenkin samat ravinnot ruoasta jokainen, jos mielimme jaksaa arjessa. Jos sairastumme pitäisi pyrkiä syömään normaalisti, että se turvaisi energian saannin ja elimistöllä olisi näin enemmän energiaa taistella pöpöjä vastaan. Ainahan kipeänä ei ruoka maistu, mutta nestettä pitäisi nauttia kuitenkin. Tämä on minun ajatukseni asiasta.

Ajattelin joskus nuorempana, että jos syö vähemmän niin laihtuu. Tämä pitää osittain paikkansa. Mutta kuka jaksaa pidemmän päälle jos syödään joka päivä kuin pikku linnut.
Toki siihenkin tottuu, mutta se ei ole pidemmän päälle terveellistä. Ruokaan ja syömiseen olisi hyvä löytää kultainen keskitie joka tukee elämäsi jokaista osa-aluetta. Voisin sanoa, että ruoasta pitää nauttia ja parhaiten se toimii kun saadaan siitä hyvä olo!

Makoisia hetkiä hyvän ruoan parissa toivottelee Jonna!

Joulut ja uudet vuodet saatiin juhlittua. Itse annoin itselleni uuden vuoden lupauksen, että tänä vuonna en keksi tekosyitä vaan sen sijaan ratkaisuja.
Elämäni mullistui kertaheitolla, kun tapasin rakkaan mieheni ja se vilpitön tuki ja kannustus minkä häneltä saan on kuin taivaan lahja ja arvostan sitä suuresti.
Arvostan miestäni suuresti myös ihmisenä ja ihailen hänen taitojaan olla sellainen kuin on. Hän ei yritä muuttaa minua, enkä minä häntä. Olen myös saanut hänen kauttaan tutustua moniin uusiin ihaniin ihmisiin, joista olen myös äärettömän kiitollinen.

Meillä toimii asiat tällä hetkellä hyvin, vaikka haasteita lasten kanssa lähes päivittäin onkin. Molemmat koitamme yleensä löytää haastaviin tilanteisiin ratkaisuja sen sijaan, että etsisimme syyllistä ja velloisimme menneessä.
Jäin vuorotyöstä, jota olen tehnyt reilu 15 vuotta syksyllä opintovapaalle. Aloitin hierojan opinnot, josta valmistun keväällä 2021. Vaikka opiskelu on aiempaan hyvää vaihtelua, niin silti välillä kaipaan työkavereitani. Pitkään kun näkee samoja ihmisiä, niin he alkavat tuntua kuin olisivat minulle perheenjäseniä.

Minun henkireikä on ollut lähes koko elämäni ajan liikunta. Etenkin silloin kun elämässä oli ruuhkavuodet ja siihen päälle ero pitkäaikaisesta parisuhteesta lasten isään, etenkin silloin liikunta on pelastanut minut ja olen saanut voimia paremmin tätä kautta jatkaa elämässä eteenpäin. Kuntosali ja lenkkeily ovat olleet ne parhaat keinot tähän minulla. Mulla on ollut varmaan noin 15 vuotta kotona crosstrainer jolla treenaan viikottain jos en jaksa lähteä ulos lenkille. Tästä on muodostunut minulle jo tapa, koska haluan voida hyvin ja olla kunnossa.

Minulla onkin yksinkertainen vinkki, jos haluat elämäsi kuntoon ja haluat elää tasapainoista elämää ilman painon kanssa jojoilua.
Käy syömään säännöllisesti oikeita ruokia ja jos et itse tiedä mitä ne ovat, otat yhteyttä sellaiseen henkilöön, joka osaa toteuttaa tähän ohjeet sinulle.

Erilaisia personal trainereita on netti pullollaan, josta etsiä itselleen sopiva. Väärää tai oikeaa tapaa ei ole, on vain sellaisia huonoja tapoja, että ei edes yritetä. Yleensä me tiedetään, miten tulisi toimia. Mutta sitten ei edes yritetä toimia.

Kun itse toimin, niin toiminta alkaa vasta, kun tiedän että sydämestäni teen oikein. Mutta olen huomannut omalla kohdallani myös sen, että kun vain käyn tekemään asioita, tapahtuu henkistä kasvua ja sydämeni kasvattaa minut ihmisenä silloin isommaksi ja rohkeammaksi itselleni. Tällainen toiminta motivoi minua ja jaksan tällä motivoida myös muita.

Eli ajatus, joka johtaa toimintaan on yhtä kuin motivaatio!
Motivoidutaan siis yrittämään asioita ja toimitaan kukin omien arvojen pohjalta, niin tällä saamme itsellemme parhaan lähtökohdan kohti uutta ja tuntematonta.
Olet tarpeeksi hyvä sellaisena kuin olet. Luota itseesi ja siihen, että elämä kantaa.

Ihanaa vuoden alkua jokaiselle tasapuolisesti toivottelee Jonna!

Olen Jonna Laamanen ja kirjoitan blogia kaikesta mikä liittyy hyvään oloon ja elämään. Olen 39-vuotias kolmen lapsen äiti ja bonus äiti kolmelle muulle lapselle. Eli meidän perheeseen kuuluu tällä hetkellä kuusi lasta ja avomieheni Jere. Lapset ovat meillä vuoroviikoin. Olemme uusperhe ja haasteita on sovittaa elämä niin, että se olisi kaikille tasapuolinen.

Olen tällä hetkellä suorittamassa hierojan opintoja ja aloitan tekemään heti valmistumisen jälkeen hierojan töitä ja valmennan myös pt- asiakkaita.
Tarkoituksenani on avata verkkokauppa naisille, josta saa treeni- ja ravinto ohjelmia.
Itselläni on n. 19 vuoden kokemus salitreenaamisesta ja kisa valmennuksessa olen ollut vuodesta 2013. Olen kisannut bikini fitness ja body fitness lajeissa.
Tiedän miten päästä kuntoon ja olen myös koko sydämestäni täynnä paloa saada auttaa siinä muitakin. Se ei aina ole helppoa.
Ensimmäisenä pitää vain oivaltaa, että olet sen arvoinen ja todella todella tärkeä juuri sellaisena kuin olet.
Minun tarkoitus on elää täällä niin onnellista elämää kuin mahdollista ja suoda se sama myös lapsilleni ja muille sukupolville.

Joulu 2020 oli meidän perheen yhteinen eka joulu, kun saimme olla lasten kanssa. Koitamme vaalia molempien perinteitä ja sovittaa ne yhteen meille sopivaksi. Jouluun kuuluu meillä kuusen haku, joulusauna, joulupukki ja tietysti jouluruoka. Arvostan joulussa kiireettömyyttä, lasten riemua ja sitä jännitystä, joka tulee kun odotetaan joulupukkia.
Kukin tietysti tekee joulun miten haluaa.

Itse en halua hukuttaa lapsiani lahjoihin, vaan jos on mahdollisuus niin hankitaan jokaiselle lapselle jotain tarpeellista. Minulla on lapsena ollut jouluja kun en saanut yhtään lahjaa ja luulin että olin oikeasti ollut tosi tuhma.

Mutta minulle on lahjaa tärkeämpää kuitenkin ollut, kun näin vanhempana asiaa ajattelee, että olen saanut olla sen perheeni kanssa. Se ei ole kaikille edes itsestäänselvyys.
Elämässä tapahtuu kuitenkin paljon meistä riippumattomia asioita, joille emme voi mitään.
Niistä täytyy päästä vaan jotenkin eteenpäin. Jokaisella olisikin hyvä olla jokin läheinen ihminen, jolle voisi puhua ihan kaikesta ilman tuomitsemista. Kuitenkin olemme vain ihmisiä ja saatamme erehtyä ja epäonnistua asioissa. Niin vain joskus käy ja se miten niihin asioihin suhtautuu tekee meistä selviytyjiä. Tänään on paras aika tehdä jotain sellaista, mikä tekee sinut onnelliseksi.

Ihanaa tulevaa uutta vuotta jokaiselle 2021 toivottelee Jonna!!